IMETYS – IKÄVÄ IMETTÄMISTÄ

Kuten olen täällä moneen kertaan kirjoittanut, minä rakastan imetystä. Olen aina rakastanut! Kahdella ensimmäisellä kerralla en kuitenkaan tavoitteissani onnistunut, mutta kolmannella kerralla imetys sujui täydellisesti. Olin vuosia haaveillut onnistuneesta imetyksestä ja oli mulle aivan valtava asia, kun tavoitteet tulivat täyteen. Kuusi kuukautta täysimetystä ja siitä jatkettiin vauvantahtisesti. Pullo ei ikinä kelvannut, joten tosi paljon sain imettää, ja nautin siitä täysillä. Olen myös tosi rento imettäjä ja imetin ihan huoletta aina kaikkialla, mulle ei tule mieleen mitään paikkaa tai tilaisuutta, jossa en imettäisi.

Taapero päätti lopettaa imetyksen

Viime kesänä sitten meidän taaperomme reilun vuoden iässä päätti, että ei enää. Eräänä päivänä hän ei vain suostunut enää tissille, ja lakko jatkuikin sitten siitä lopullisena päätöksenä. Olin niin murtunut! Olin haaveillut pitkästä taaperoimetyksestä ja pilvilinnani romahtivat täysin. Tämän piti olla meidän viimeinen vauvamme, enkä pääsisi enää ikinä imettämään. Imettäminen oli niin ihanaa ja monet itkut tuli itkettyä sen päättymisen takia.

No nyt meille sitten onkin yllättäen tulossa tämä neljäs vauva ja pääsen taas imettämään. Ja taas minulla on suuret toiveet. Haluan täysimettää sen puoli vuotta ja jatkaa sitten mahdollisimman pitkään imetystä. Mutta eihän sitä ikinä tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Minua vähän pelottaakin se, että kun niin kovin toivon onnistunutta imetystä ja iloitsen siitä, että sainkin vielä toisen mahdollisuuden imetykseen, niin mitä jos nyt jotain menee pieleen ja imetys ei onnistu? Hyvin se vauva kasvaa korvikkeellakin, siitä ei ole kyse. Vaan pelottaa se, miten minä selviän siitä pettymyksestä, jos en pääsekään kokemaan jotakin, jota olen niin paljon odottanut.

Imetys on ihanaa, ja kesällä mielenkiintoista

Mulla siintää jo haaveissa kuuma kesä, kylmät drinkit ja pieni käärö tississä kiinni. Imettäminen on ihanaa ja kesällä erityisen mielenkiintoista, kun pääsee näkemään, miten maito mukautuu vauvan tarpeisiin ja turvaa ruoan ja nesteen tarpeellisen saannin. Haaveilen siitä ihanasta pienestä vauvasta, jonka kaikki tarpeet voin täyttää sylillä, vaipanvaihdolla tai tissillä. Haaveilen katselevani isompien lasten leikkimistä, samalla pienintä imettäen ja sitten taas turvaan vaunuihin nukkumaan siirtäen. Tiedän, että siihen pullorumbaankin tottuu ja pulloruokintakin voi olla ihanaa, sillä kaksi vauvaa olen jo kasvattanut pullolla. Mutta rakastan vaan sitä imettämistä niin kovin, että tulen olemaan todella pettynyt, jos imetys ei onnistu.

Imetys voi kaatua moneen tekijään

Vauvan synnyttyä sen sitten näkee, miten homma lähtee käyntiin. Vauvallahan voi olla vaikka vaikeuksia imuotteen kanssa, ja ne voivat olla niin pahoja, että imetys ei onnistu ollenkaan. Onneksi minun nännini ovat hyvin sopineet imettämiseen, joten sen pitäisi helpottaa hommaa, mutta ei siitä vauvasta ikinä tiedä. Tai mitä jos vauva syntyy keskosena, tai joudun sektioon, eikä maidontuotanto käynnisty kunnolla? Edellisen ihanan imetyskokemuksen jälkeen olen kyllä luottavainen ja tunnen hyvin oman kehoni, ja tiedän, että maitoa kyllä riittää, kun muistaa levätä, syödä ja juoda. Mutta jos nyt menen sanomaan, että kyllä varmasti kaikki menee hyvin, niin jotain varmasti menee pieleen. Niin moni äiti haluaa imettää, mutta syystä tai toisesta imetys ei onnistu toiveiden mukaan. Minä voisin hyvin olla yksi heistä.

Ensimmäinen imetys kaatui informaation puutteeseen

Ensimmäisellä kerralla imetys stoppasi kokemattomuuteen ja informaation puutteeseen. Olin vasta 19 -vuotias, en tiennyt imettämisestä mitään, eikä neuvolassa kerrottu, vaan pikemminkin kannustettiin antamaan pulloa. Se harmittaa vieläkin tosi paljon. Tuli ensimmäinen tiheä imu, enkä tiennyt mikä se on, vaan oletin tietenkin vauvalla olevan nälkä, ja alettiin antaa korviketta. Toisen lapsen kohdalla olin valmistautunut ja onnistuinkin kaksi kuukautta imettämään, mutta paha koliikki vei kaikki voimat, ja jatkuvasta imetyksestä ja pumppaamisesta huolimatta maito ei enää noussut. Imetyksen lopetus oli helpotus, mutta jälkikäteen itkin monet itkut muiden imetystä seuratessani.

Mitään ei voi tietää etukäteen, voin vain valmistautua hyvin ja toivoa parasta. Toivottavasti pääsen kokemaan taas sen unelmien imetyksen! Ja toivottavasti tällä kertaa saisin jatkaa sitten myös taaperoimetyksen kanssa pidempään. Mutta jos se ei onnistu, niin ei ole hätää. Pitää vaan päästä yli siitä omasta pettymyksestä ja yrittää muistaa, että olen saanut jo paljon imettää ja niitä muistoja voin aina vaalia.

Emilia Huttunen

Emilia Huttunen

29 -vuotias ammattibloggaaja ja neljän lapsen äiti Turusta. MUTSIS ON -blogi on syntynyt jo vuonna 2011.

mutsisonblogi@gmail.com

Instagram
Arkisto

 

Vuoden hääblogi 2018
Love Me Do

Vuoden uusi hääblogi 2018
Love Me Do

Paras perheblogi 2015
The Blog Awards Finland

Edelläkävijä 2015
Indiedays Blog Awards

Viihdyttävin 2014
Indiedays Blog Awards

2. sija Inspiroivin perheblogi 2014
Indiedays Blog Awards