HETKIÄ VIIME VIIKOLTA

04.07.2018

Viime viikolla käytiin Hennin kanssa kuntonyrkkeilyssä! Ja seuraavana päivänä valitettiin puhelimessa kipeitä lihaksia. Mulla on VIELÄKIN, yli viikon jälkeen, pohkeet kipeät, mutta muuten olen jo vihdoin palautunut :D

Lapset ovat kesällä kulkeneet paljon mun mukana kaikkialla, kun ei ole päiväkotia, enkä viitsi koko ajan kysellä hoitajaa. He ovat olleet mukana mm. lääkärissä, lapsettomuushoitajalla, röntgenissä ja sokeroinnissa, ja ovat aina tosi nätisti odottaneet aulassa puhelimiensa kanssa. Huomenna mulla on lääkäri tähän lapsettomuusasiaan liittyen, ja lapset tulevat taas siihen ulkopuolelle odottelemaan.

Viime viikolla ehdittiin vissiin kolme kertaa Jukuparkkiin. Ollaan oltu niiiiin tyytyväisiä, että ostettiin ne kausikortit sinne. On niin paljon helpompi kulkea tohon, kun on ilmainen parkkipaikka ihan siinä alueella, eikä tarvii ajella kaupungilla ja etsiä paikkoja. Ja lapset tietenkin nauttii ihan hirveästi noista liukumäistä. Ollaan yritetty nyt muistaa käydä aina ostamassa enemmän eväitä, koska kieltämättä se paikanpäällä syöminen tulee kyllä aika kalliiksi.

Topias osti yhdellä kauppareissulla sellaisen paistinpannun, joka on tarkoitettu tollaisten muotolettujen tekemiseen. Etsittiin sopiva jenkkien pancake -ohje ja testailtiin kaikkea. Lapset innostui mun kakkaemojeista, mutta hienoimpia oli kyllä yksisarviset. Niihin kun oli pannussa valmiina kuvio, jonka päälle oli helppo tehdä se yksisarvisen pää. Pientä harjoittelua, niin kyllä tää alkaa sujua!

Olin yhtenä päivänä Ruissalossa kuvaamassa ja siinä odotellessa tossa rantavedessä uiskenteli viisi joutsenta. Nappasin niistä puhelimella kuvan ja sattumoisin jokainen laittoi samaa aikaa pään veteen, ja niistä tuli kaikista päättömiä!

Voldella on ollut ihan ensimmäinen juoksu, ja se on ollut tosi hassua. Koko koiran luonne on ihan muuttunut, ja meidän on niin käynyt kaikkia ohittavia uroksia sääliksi. Nyt se vuoto on jo ohi, mutta ollaan kuitenkin vielä varovaisia. Selkeästi ainakin viime viikolla urokset oli vielä tosi kiinnostuneita, vaikka juoksupöksyjä ei enää olla tarvittukaan. Hän ei ole tykännyt pöksyistä YHTÄÄN. Voi raukkaa.

Me tehtiin perheen kesken päiväretki Hankoon ja lapset tykkäsivät niin paljon tästä trampoliinihässäkästä! Olin tosi ylpeä, kun he molemmat niin rohkeina hyppivät tosi korkealle. Meidän lapset on aina enemmän ujoja ja varautuneita kuin rohkeita ja ulospäinsuuntautuneita, ja ajateltiin, etteivät he uskalla mennä tähän, mutta saatiin yllättyä positiivisesti.

Mulla on alkanut tulla välillä vähän tylsää, kun makailee sängyssä jalat ylhäällä ja tyyny lantion alla. Topias toi mulle pullaa odottelun ajaksi ja voin kertoa, että selällään pullan syöminen on aika murustavaa puuhaa.

Tässä olikin kaikki kuvat puhelimestani viime viikolta. Ei näissä kesäfiiliksissä tuu ihan hirveästi kuvattua mitään, mutta sehän on ihan hyvä juttu, kun se kertoo, että on muutakin tekemistä kuin olla valmiina puhelimen tai kameran kanssa. Toisaalta ehkä pitäisi yrittää muistaa ottaa enemmän kuvia, sillä tämän kesän haluaa vielä muistaa <3


LAATUAIKAA PARHAAN YSTÄVÄN KANSSA (LAHJAKORTTIARVONTA!)

01.07.2018

Tämä postaus on osa kaupallista yhteistyötä Offerillan kanssa.

Kirjoitinkin teille keväällä yhteistyöstäni Offerillan kanssa, ja keväällä käytiin tämän tiimoilta meidän perheen kanssa syömässä Offerilla -lahjakortilla. Saatiin viidelläkympillä koko perheelle pääruoat ja jälkiruoat, ja huomattiin Offerillan olevan aivan loistava tapa viettää edullisesti laatuaikaa herkullisissa puitteissa.

Tällä kertaa lähdin ihan uudestaan selaamaan Offerillan tarjontaa alusta asti, sillä sinne oli tällä aika ilmestynyt hirveä määrä kaikkea uutta! Valinnanvaikeus oli taas suuri, sillä ruokajuttujen lisäksi olisi tehnyt mieli tilata vaikka mitä hauskoja tuotteita, tai olla käytännöllinen ja viedä vaikka auto pestäväksi. Valikoimaa selatessani päätin sitten kuitenkin, että haluan käyttää tämän lahjakortin siihen, että pääsen tekemään jotain kivaa parhaan ystäväni kanssa!

Katseltiin ensin Hennin kanssa yhteiseksi tekemiseksi hierontoja ja erilaisia kauneushoitoja, mutta eksyin kuitenkin yhä uudestaan tutkimaan tätä liikuntapuolta, ja sitten innostuttiin molemmat kamppailulajeista! Offerillalta löytyi 35 eurolla 10 kerran kortti vapaavalintaiselle kamppailulajikurssille, ja klikattiin innostuneena kaksi lahjakorttia ostoskoriin. Häämatkalta Topiaksen kanssa palattuamme alettiinkin Hennin kanssa tutkia aikatauluja ja lähdettiin sitten tällä viikolla korkkaamaan meidän lahjakortit.

Ja oli kyllä niin hyvä päätös! Meillä oli tosi hauskaa, ohjaajat ja muut treenaajat olivat mukavia, ja vaikka meitä pelotti hirveästi, niin pärjättiin ihan hyvin. Meidät otettiin tosi hyvin huomioon ja saatiin erillinen perehdytys aloittelijoille. Oli kyllä nappiostos! Ja oli tosi kiva, että kauneushoitojen sijaan valittiin nyt tällainen kurssimuotoinen aktiviteetti, sillä nyt me saadaan ihan järjettömän edullisesti viettää kymmenenä päivänä laatuaikaa yhdessä kuntonyrkkeilyn muodossa. Noi kaikki hieronnat ja kauneushoidot oli kyllä myös niin edullisia ja ihanan kuuloisia, että seuraavaksi on pakko kokeilla niitä!

Ystävät on mulle ihan hirveän tärkeitä, ei niinkään elämän suola, vaan oikeastaan enemmänkin kuin happi. Pakollista, jos haluaa elää. Me ollaan Hennin kanssa tunnettu vuodesta 2011, kun maattiin samaa aikaa synnärillä, ja meidän silloiset poikaystävät törmäsivät toisiinsa käytävässä, ja siitä myöhemmin mekin sitten alettiin tutustua. Meistä tuli nopeasti läheisiä, ja vuosien varrella meillä on ollut sellaisia vaiheita, että ei olla ehditty näkemään, mutta aina tauonkin jälkeen ollaan oltu ihan yhtä läheisiä.

Henni on meidän Nompun kummitäti, kaasoni ja Topiaksen ohella mun suurin tuki ja turva. Aina kun mulle tapahtuu jotain, niin Henni on se, kenelle ensin haluaa kertoa. Henni on aina ollut mun apuna ihan kaikessa, siis KAIKESSA. Henni auttoi mua koko ajan Avan kanssa, kun odotin Nomppua, oli synnytyksessä mukana tukihenkilönä, kävi mun tietämättä meillä kotona siivoamassa, kun olin viikon reissussa, ja vaikka mitä. Uusimpana Henni on nyt nähnyt ihan hirveästi vaivaa meidän häiden ja mun polttareiden eteen ja olen niin kiitollinen, taas kerran. Sen takia olikin niin ihanaa, että edes jollain pienellä tapaa pystyn antamaan jotain takaisin, ja erityisen ihanaa, kun se tapa on tällainen, missä voidaan nauttia toistemme seurasta. Tietenkin mä myös ihan samalla tapaa autan Henniä aina kaikessa, missä hän kaipaa apua tai tukea, mutta kaikki tällainen ”ylimääräinen” vaan tuntuu silti tosi hyvältä.

Vaikka me vietetäänkin paljon aikaa yhdessä, niin tällainen lahjakortti antaa motivaatiota oikeasti tehdä jotain yhdessä, mikä on uudempi juttu, koska me yleensä vaan hengaillaan. Mun ei tule ystävien kanssa kauhean herkästi tehtyä mitään erityistä, mutta nyt olen kyllä innostunut seuraamaan edelleen Offerillaa ja käyttämään enemmänkin hyödyksi tällaisia mahdollisuuksia! Esimerkiksi escape room olisi tosi hauskaa kaveriporukan kanssa, ja Offerillan kautta sekin onnistuu paljon halvemmalla.

Nyt teilläkin olisi taas mahdollisuus päästä testaamaan Offerillan valikoimaa! Tähän postaukseen kommentoineiden kesken arvotaan yksi 40 euron arvoinen lahjakortti Offerillalle. Osallistumisaikaa on 8.7.2018 asti ja kilpailun säännöt löytyvät täältä. Näistä diileistä kiinnostuneiden kannattaa myös tilata Offerillan uutiskirje, sillä sitä kautta pysyt kartalla uusista tarjouksista!

Arpaonnea kaikille!


HÄÄT – UUSIA KUVIA JA TARINOITA

30.06.2018

Lauantai-illaksi ajattelin tarjota häistä kertovia juttuja odottaville lukijoille ylimääräisen herkun! Nimittäin tässä lopullisia hääkuvia odotellessa halusin jakaa teille vielä saamiamme esimakukuvia.

Oikeastaan nämä kuvat eivät ole ihan uusia, koska olemme saaneet ne jo aiemmin, mutta niitä ei vielä ole blogissa tai instassa nähty, joten teille ne ovat uusia. Laitan tähän mukaan myös kuvia, joita olette jo nähneet, niin saadaan pieni tarina aikaiseksi. En halua kertoa vielä häistä ihan hirveästi, koska haluan odottaa niitä kuvia ja videoita, jotta kertomukseni pääsee oikeuksiinsa, mutta tehdäänpä vaikka niin, että kirjoitan jokaiseen kuvaan yhden lauseen.

Kaikki kuvat: Petri Mast & Maria Ahokas

Tämä maailman ihanin nahkarusetti tilattiin erikoissävyissä Naskali Leatherilta, ja voi vitsi miten täydellinen se on!

Topiaksen puvun kanssa ehti tulla kiire ja vähän paniikki, mutta onneksi siitäkin tuli tosi hyvä!

Topiaksella oli hääpäivänä ensimmäistä kertaa elämässään kalvosinnapit.

Ostin Topiakselta salaa bestmaneille erityiset sukat, joista kerron vielä erikseen.

Topias ja bestmanit saivat vasta hääaamuna valokuvaajalta kuulla, että liivistä kuuluu alin nappi jättää auki.

Meidän hääauto löytyi hauskasti ihan sattumalta serkkujeni rapujuhlissa, ja se helpotti kyllä meidän päivää paljon.

Ostettiin koko hääseurueelle lahjat kiitokseksi avusta.

Tämä kuva näyttää siltä kuin kaasoja olisi vain viisi, kun yksi on jäänyt vahingossa vähän vinoon muusta rivistä.

Meidän pappi oli ihan äärettömän hauska, ja lievensi tosi paljon molempien jännitystä.

Kirkosta poistuessa en tiennyt mihin pitäisi katsoa, kun oli niin hassu ja hämmentynyt olo.

Tätä kuvaa ottaessa tuossa juuri kuvan ulkopuolella on Iina, joka koko ajan asetteli huntua ja auttoi sitä nousemaan tuulen mukana.

Meidän morsiuslapset käyttäytyivät niin uskomattoman hyvin ja oltiin heistä ihan älyttömän ylpeitä.

Juhlapaikkaa koristellessa perjantaina purskahdin kolme kertaa paniikissa itkemään.

Kenkäleikki oli se yksi hääleikki, joka pyydettiin hääseuruetta ottamaan ehdottomasti mukaan.

Tuon kondomin oli ilmeisesti tarkoitus mennä päähän morsiamenryöstöä varten, mutta se ei mahtunut.

Mulla oli ihana koulukaveriedustus paikalla, sillä tämän kuvan Taideakatemian ystävieni lisäksi häissä oli myös lukiokavereitani.