PITKÄN PARISUHTEEN SALAISUUS

08.08.2017

Sitä ei ole. Okei, musta tämä oli hauska postausidea näin häiden alla ja 8 -vuotispäivän lähestyessä, mutta en suin surminkaan halua väittää tietäväni mitään salaisuutta toimivaan parisuhteeseen. Tiedän kuitenkin sen, miten juuri meidän parisuhteemme on kehittynyt tähän nykyiseen muotoonsa ja miten me pidämme siitä huolta, joten ajattelin näin vähän leikkimielisesti jakaa meidän suhteemme ”salaisuuden”. Tai oikeastaan salaisuudet!

Aina kun Topias on poissa kotoa, mökillä, poikien illassa, ulkomailla, missä tahansa, mulla on tapana lähetellä hänelle seksikkäitä kuvia. Mehän aloitettiin seurustelu, kun Topias oli armeijassa ja musta oli kiva aina vähän piristää sitä vuoden visiittiä vihreissä. Tämä tapa jäi elämäään armeijan jälkeen ja vielä melkein 8 vuoden yhteiselon jälkeenkään ei voi olla jännittämättä, että miten mun oikein käy, jos joku hakkeroi mun puhelimen :D Mulle on tärkeää pitää yllä sitä seurustelun alkuaikojen jännitystä ja tämä on meille luontainen tapa. Tätä on kiva harrastaa myös ihan vaan kesken Topiaksen työpäivän, antaa jotain odotettavaa kotiin tullessa. En usko, että ikinä lakkaan lähettelemästä vihjailevia kuvia ja viestejä omalle rakkaalle, koska en halua ikinä ottaa itsestäänselvyytenä onnistunutta seksielämää.

Topias on mun paras ystävä. Aina jos mulle tapahtuu jotain jännää, Topias on ensimmäinen, jolle haluan siitä kertoa. Aina jos minua pelottaa, Topias on se kenen kainaloon haluan käpertyä. Aina jos jokin ärsyttää, Topias on se, kenelle haluan purkautua. Topiakselle voin kertoa kaiken (paitsi ei tietenkään muiden ystävien salaisuuksia), eikä minun tarvitse piilotella häneltä mitään.

Asiat pitää selvittää, eikä jättää muhimaan. Kun meillä joskus meni huonosti, me mentiin parisuhdeterapiaan. Siellä me opittiin puhumaan ja riitelemään rakentavasti. Kun opittiin puhumaan myös riidellessä, alkoi riitojen määrä vähentyä. Nykyään me ei enää oikein sitten riidelläkään. Tietty aina välillä etenkin väsyneenä tulee suututtua jostain, mutta en sanoisi tuollaista pientä kinastelua riitelyksi. Jossain kohtaa suurin osa meidän riidoista johtui siitä, että mä olen todellatodella herkkä hormoneille, ja aina PMS-aikaan hermostuin ihan hirveästi joka asiasta. Sitten vuosien myötä Topias oppi tajuamaan, että en suuttuessani ole oikeasti hänelle vihainen, vaan se johtuu hormoneista, ja hän alkoi suhtautua kiukutteluuni huumorilla, jolloin se hormonikiukuttelukin alkoi helpottaa, kun Topias vastaa siihen sellaisella tavalla, joka heti piristää minua.

Sanotaan aina nukkumaan mennessä ja kotoa lähtiessä rakastavamme toista. Pitkässä parisuhteessa haluaa silti edelleen kuulla, mitä se toinen tuntee, vaikka siihen voisikin jo luottaa. Meidän isä joskus läpällä sanoi äidille, että vastahan mä 20 vuotta sitten sanoin rakastavani sua, ilmoitan kyllä jos tilanne muuttuu. Ja niinhän se menee! Mutta me silti sanotaan sitä jatkuvasti; toisillemme ja lapsille. Elämä on lyhyt ja yllätyksiä täynnä, haluan aina tietää, että viimeinen asia, jonka olen sanonut rakkaalleni, oli rakastan sinua.

Harrastetaan seksiä aina, kun voidaan. Lasten myötä monen seksielämä muuttuu isosti, mutta ollaan parhaamme mukaan pyritty pitämään asiat hyvällä mallilla. Seksi ei kysy aikaa tai paikkaa, vaan sitä harrastetaan heti, kun siihen on mahdollisuus. Lapset katsovat elokuvaa? Vain vanhemmat osaavat harrastaa seksiä samaa aikaa toisella jalalla makkarin ovea kiinni pitäen. Olen täällä moneen otteeseen puhunut seksistä ja siitä, että se on aina ollut mulle tärkeä osa elämää ja iso juttu parisuhteessa. En osaa kuvitella eläväni seksittömässä suhteessa, tai harrastavani seksiä kerran kuussa. Kyllä meilläkin on ollut kuivia kausia, kun heti synnytyksen jälkeen ei vaan pysty, ja koliikin aikana ei kauheasti ole voimia, ja joskus sitä vaan paljon mieluummin nukkuu kuin harrastaa seksiä. Mutta kaiken arjen kiireen keskellä edelleen pidetään kiinni spontaanista seksistä ja se on parisuhteelle parasta nannaa. Ja tietty tätäkin on kiva välillä vähän piristää!

Käydään treffeillä. Aloitettiin tämä treffiperinne viime vuonna ja se on kyllä ollut tosi hyvä keksintö! Pyritään käymään kerran kuussa treffeillä ihan vaan kahdestaan, ja tehdään aina jotain erilaista. Välillä jää kyllä treffejä välistä, mutta sittenpähän maistuu taas entistäkin paremmin. Me ei ikinä käyty treffeillä, kun alettiin seurustella, kun meillä oli krhm muuta tekemistä. Mutta on ne treffit kivoja vielä täällä monen vuoden jälkeenkin. Eipähän tule vaivaantuneita hiljaisuuksia, ja jos treffipaikan ruoka ei sopinut vatsalle, voi rehellisesti kertoa, että nyt on pakko päästä kotiin heti. Tai sitten voi pitää treffi-illan kotona pitkissä kalsareissa kynttilän telkkarin valossa, ja se voi silti olla maailman romanttisinta.

Hyväksytään toistemme virheet. Me ollaan Topiaksen kanssa melkein joka suhteessa AIVAN erilaisia ihmisiä. Ollaan monesta jutusta ihan eri mieltä ja meidän persoonat poikkeaa toisistaan täysin. Välillä se ärsyttää, mutta toisaalta tasapainotetaan toisiamme. Kun jokin asia toisessa ärsyttää, hengitetään syvään, ja muistetaan, että sitä toistakin ärsyttää välillä joku juttu meissä. Jotkin asiat ovat kuitenkin meilläkin sellaisia, että niistä ei vaan voi millään olla samaa mieltä, joten ne on haudattu maton alle ja toivotaan, ettei päädytä ikinä tappelemaan aiheesta. Turha on tapella erilaisista mielipiteistä, jos ne eivät kuitenkaan suoraan vaikuta meidän elämäämme. Mulla on muutenkin niin vahvoja mielipiteitä, etten tunne yhtäkään ihmistä, jonka kanssa olisin samaa mieltä kaikesta, tai edes puolista elämän tärkeistä asioista.

Millaisia parisuhde”salaisuuksia” teillä on? Miten pidätte suhteesta huolta? :)


HULPPEAT PÖYTÄKORISTEET HALVALLA HÄIHIN

01.08.2017

Mulle iski jo ajoissa päähän visio tietynlaisesta pöytäkoristelusta häihin. En ole nähnyt missään mitään inspiskuvia tästä mun idiksestä, joten täytyy tässä piakkoin tehdä joku testikattaus ja katsoa, toimiiko mun ajatukset ollenkaan, mutta ainakin tämän yhden osuuden uskon onnistuvan. Iso osa meidän kattausta tulee nimittäin olemaan kynttilät! Tai sitäkin enemmän kynttilänjalat.

Olen kerännyt nyt tämän vuoden ajan erilaisia kynttiläjalkoja eri paikoista. Osan ostin Ikean poistohyllystä, muutaman kirppikseltä, muutaman antiikkiliikkeestä, muutaman Prismanpoistohyllystä, osa on sukulaisten nurkista, ja sitten vielä osa Topiaksen isoäidin ja minun isoisoäitini jäämistöstä. Olen ostanut kynttilänjalkoja aina, kun sopiva tulee vastaan. Jokainen on ollut ilmainen tai halpa, mitään en osa normaalihinnalla. Kallein taitaa olla osto- ja myyntiliikkeestä ostettu 8 euron kolmihaarainen jalka.

Meidän häidemme tärkein teemaväri on ruusukulta, joten ajatuksena on siis maalata kaikki nämä kynttilänjalat ruusukultaisiksi. En ole löytänyt mistään sopivaa maalia, kun Suomesta ei näköjään saa yksinkertaisesti ruusukultaa MISTÄÄN. Jenkeistä sitä löytyisi, mutta sitä ei saa lähettää Suomeen, joten pulassa ollaan. Ehdin jo vetää tästäkin yölliset itkupotkuraivarit käytyäni läpi kirjaimellisesti jokaisen mahdollisen maan varastot kaikilta verkkokaupoilta, joiden sivut oli kirjoitettu kielellä, jota ymmärrän, eli suomeksi, englanniksi, ruotsiksi tai saksaksi. Mutta ei.

Topias sitten onneksi lohdutti minua, kun en väsymyksissäni sitä itse tajunnut, että voidaan teettää itse sopiva maali. En tiedä, mitä hinnaksi tulee, mutta onneksi olen hankkinut jalat niin halvalla, että voin sitten laittaa vähän enemmän tarvittaessa siihen maaliin. Joten seuraava etappi on se maalin hankkiminen! En ole ihan varma, kuinka paljon tulen tarvitsemaan näitä jalkoja, mutta aika hyvin näitä alkaa jo olla. Uskon, että tarvitaan kyllä vielä lisää, koska mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Sitten puuttuu vielä kynttilänjaloilta kynttilät! Aika paljon näihin tulee niitä pitkiä kapeita kynttilöitä, mutta myös sellaisia pöytäkynttilöitä. Ikean jalat on tarkoitettu paksuille kynttilöille, ja sitten noille lautasille ajattelin myöskin laittaa paksuja kynttilöitä. En vain vielä tiedä, että minkä värisiä… En myöskään tiedä, onko näissä jotain standardimittoja, siis niissä pitkissä ohuissa kynttilöissä. Pitää tutkia. Pitää myös päästä halvalla, joten vinkit edullisista kynttilöistä otetaan vastaan!

Mitäs tykkäätte mun kynttiläsuunnitelmista? Onko jollain kokemusta tai hyviä vinkkejä tällaiseen maalausoperaatioon? 


NÄPIT IRTI MUN RAHOISTA, ELI AVIOEHTO

31.07.2017

Häiden suunnitteluun liittyy myös paperihommia, kun pitää hankkia lupia ja tehdä ilmoituksia, vaihtaa nimeä ja vaikka mitä. Ja näiden pakollisten juttujen lisäksi meidän hääsuunnitteluun kuuluu myös avioehdon laatiminen.

Meillä ei kummallakaan ole mitään erityistä omaa omaisuutta, jota pitäisi jotenkin suojella. Ei myöskään olla menossa naimisiin kovin kevyin perustein, kun tässä ollaan jo 7,5 vuotta oltu yhdessä. Häiden aikaan 8,5. Ensimmäisen hääpäivän jälkeen saadaan puolen vuoden päästä juhlia meidän kymmenvuotispäivää. Halutaan kuitenkin olla fiksuja, koska avioliitot päättyvät aina. Oli se sitten kuolema tai ero, ne kuitenkin päättyvät, ja sitten tulee se kohta, kun pitäisi selvittää kaikki raha-asiat. Avioehto takaa sen, että ero tai kuolema sujuu vähän helpommin, kun asioista on sovittu etukäteen. Avioehdon tekee kaksi ihmistä, jotka rakastavat toisiaan ja haluavat toistensa parasta, joten tietenkin avioehdon avulla eroaminen olisi paras mahdollinen tapa jakaa omaisuutta. Toivottavasti kuitenkin meidän avioehtomme on voimassa ihan vaan sen kuoleman varalta.

Avioehto on mun mielestä fiksua tehdä, koska vaikka ei olisi mitään suurta omaisuutta, se vaikuttaa myös tuleviin perintöihin. Jos esimerkiksi jommankumman vanhemmilla ei ole testamenttia, voi avioehto määrittää sen, ettei puolisolla ole eron jälkeen oikeutta toisen perintöön. Sinne saa vaikka mitä käytännöllistä, ja meillä on vielä ihan kesken pohdinta siitä, mitä kaikkea halutaan avioehdon määrittelevän.

Avioehto ei tule meillä ”mitätöimään” avio-oikeutta. Emme tee avioehtoa sen takia, että suojelisimme rahojamme, vaan nimenomaan ollaan molemmat sitä mieltä, että kun meillä on jo vuosikausia ollut yhteinen talous ja yhteiset rahat, niin ne kuuluu laittaa puoliksi, jos ero tulisi. Mutta sen sijaan avioehto suojelee juurikin niitä perintöjä, perityn omaisuuden tuottoja ja muita mahdollisia omia varoja. Meillä on kyllä huomattavat tuloerot, mutta me kumpikin panostamme tähän perheeseen omilla tavoillamme, eikä sitä panostusta voi rahassa mitata.

Monet niistä asioista, joita halutaan varmistaa, on ihan laissa jo kirjattu, mutta avioehto ei myöskään ole haitaksi, vaan on ihan hyvä, että riitojen välttämiseksi kaikki on kirjattu vielä henkilökohtaisesti ylös. Esimerkiksi jos toinen meistä kuolee, on toisella avio-oikeus toisen omaisuuteen, mutta esimerkiksi perinnöt eivät menisi sitten puolisolle, vaan meidän lapsille.

Avioehto tuntuu välillä vähän pirujen maalamiselta seinälle, koska eihän tässä tosiaan olla sillä mentaliteetilla menossa naimisiin, että sitten kun erotaan. Mutta kun ei sitä oikeasti ikinä tiedä. Kaikki luultavasti ajattelevat samoin, mutta silti avioliitot päättyvät jatkuvasti eroon. Avioehdosta ei ole haittaakaan, joten miksi ei sitten yrittäisi tehdä kaikista kauhuskenaarioista mahdollisimman helppoja nyt, kun kaikki on niin hemmetin hyvin.

Onko teillä avioehtoa?