HAAVEISSA ONNISTUNUT IMETYS

04.10.2018

Nyt vietetään imetysviikkoa ja asia on meidänkin perheessä tavallaan ajankohtainen, vaikka ei kuitenkaan ihan ole. Tässä kun yritämme kolmatta lasta, olen jo valmiiksi miettinyt paljon imetystä. Liityin jopa imetystukiryhmään lueskelemaan muiden ongelmia ja ratkaisuja, koska haluan valmistautua imetykseen mahdollisimman hyvin. Tiedän, että monet sanovat, että ei sitä kannata stressata, ja että kyllä se sitten menee omalla painollaan, mutta en voi sille mitään, imetys on mulle ihan hirveän tärkeää!

Mulla on takana kaksi epäonnistunutta imetystä, ja olen laittanut siihen mahdolliseen kolmanteen hirveästi toivoa. Imetys on mun mielestä yksi uskomattomimmista jutuista, mitä voi kokea. Rakastin imettämistä, ja mua harmitti ihan hirveästi, kun se ei ole oikein onnistunut. Tahtoisin vain niin paljon kokea sen onnistuneen imetyksen, ja tiedän, että tulen olemaan tosi pettynyt, jos se ei taaskaan ota sujuakseen. Ei se ole maailmanloppu, mutta voi että, miten paljon haluaisin päästä kokemaan pitkän ja onnistuneen imetyksen.

Esikoisen syntyessä oli vasta 19 -vuotias, enkä tiennyt kauheasti mitään imetyksestä. Ajattelin, että sen kun laitetaan vauva tissille ja se syö. Ja tuli sitten ihan shokkina synnärillä, että ei se olekaan välttämättä niin yksinkertaista. Tuli vaikeuksia imuotteen kanssa ja sitä sun tätä, mutta sitten päästiin kuitenkin vauhtiin, kun kielijänne katkaistiin ja opin tarjoamaan sitä rintaa oikealla tapaa. Mutta totaalinen stoppi tulikin jo kahden viikon ikäisenä. Täysimetin siis vain kaksi viikkoa, koska silloin tuli ensimmäinen tiheän imun kausi, enkä minä silloin tiennyt yhtään, että sellaisiakin on olemassa. Ajattelin vain, että mulla ei maito riitä ja vauva on nälkäinen, joten annetaan pulloa. Ja sittenhän se maidontulo alkoi tietenkin pikkuhiljaa loppua.

Jälkikäteen ajatellen olen ihan hirveän pettynyt imetyksen rooliin raskauteen ja synnytykseen kuuluvassa terveydenhoidossa. En minä teininä osannut edes ajatella, että olisin voinut etukäteen yrittää tutkia imetystä ja opetella kaikkea siihen kuuluvaa tietoa. Neuvolassa ei puhuttu imetyksestä, synnärillä ei puhuttu imetyksestä. Kukaan ei valmistanut minua siihen, mitä kaikkea imetykseen kuuluu, ja heti ensimmäisten ongelmien kohdalla kummankin lapsen kanssa on vain kehotettu antamaan korviketta lisäksi, vaikka kasvussa ei ole ollut mitään ongelmaa ja olisi vain kannattanut jatkaa imetystä, kun tiheän imun kaudellahan vauva tavallaan tilaa lisää sitä maitoa, jotta sitä pian sitten tulee.

Kuopuksen kohdalla olin paremmin valmistautunut imetykseen ja toivon onnistunutta kokemusta. Ja sen sain, ainakin alkuun! Alkuun imetys sujui tosi hyvin. Mitä nyt nännit menivät verille, mutta sekin vaihe meni sitten ohi. Ymmärsin, mitä tiheän imun kaudet ovat ja mitä missäkin tilanteessa kuuluu tehdä, mutta sitten kävi koliikki. Syntymästä alkanut koliikki, joka ei sitten mennytkään ohi, vaan paheni koko ajan. Minä en saanut nukkua, vauva halusi koko ajan olla tissillä ja jos ei ollut tissillä niin sitten vaan huusi, ja näin pyörä oli valmis. Kun olin vain niin totaalisen uupunut, kroppani ei enää jaksanut ja maidontulo alkoi ehtyä. Imetyksen lisäksi yritin pumpata koko ajan väleissä, pumppu huusi hoosiannaa, mutta millit vain vähenivät koko ajan, kunnes loppuivat, ja meidän imetys jäi tällä kertaa kahteen kuukauteen. Alkuun olin pumpannut paljon omaa maitoa pakkaseen, kun mulla tuli sitä niin runsaasti, että olin suunnitellut luovuttamista, ja juotettiin ensin sitten ne pois, mutta sitten piti siirtyä korvikkeeseen.

Tämä kuopuksen imetys oli aika eritystapaus, ja esikoisen kanssa sitten taas olin nuori ja tietämätön. Joten periaatteessa ei ole mitään syytä, miksi en voisi vielä saada onnistunutta imetystä, jos onnistumme kolmannen lapsen saamaan. Eiköhän siitä pettymyksestä sitten pääse yli, jos ei onnistu, kun on se pieni vauva siinä tuomassa onnea muiden asioiden ohella, mutta kyllä se harmittaisi ja paljon. Aina muiden ihmisten imettämistä katsellessani ja jokaisen imetyskuvan nähdessäni mulla tuntuu tossa rinnan kohdalla sellainen aukko. Sellainen hassu tunne, että tisseistä puuttuu maito ja sylistä nälkäinen vauva. Toivon niin paljon, että pääsen sen vielä kokemaan.


8 Responses to “HAAVEISSA ONNISTUNUT IMETYS”

  1. Pimukka sanoo:

    Tiesitkö että pco voi vaikuttaa maidon tuloon? Minulla kävi noin että ensimmäiset 2kk maitoa tulvi ja yhtä äkkiä se loppui. Selvisi että pco vaikutti hormoneihin.

    • Leche sanoo:

      Pco voi vaikuttaa, joillain se tekee maidon liikatuotantoa, joillain liian vähäistä ja toisilla ei vaikuta mitenkään. Asiasta ei löydy hieveästi suomenkielistä asiatietoa, mutta englanniksi löytyy. Pcos:n kohdalla pätee tosin samat käytännöt, kuin tavallisesti maitomäärien lisäämisessä eli runsaasti ihokontaktia, vauvantahtinen imetys ym. Ulkomailla käyttävät myös joitain yrttejä ym. Merkittävä tekijä on, jos on sellaiset tubulaariset, putkimaiset rinnat. Silloin, voi olla mahdollista, ettei rinnassa ole tarpeeksi maitorauhaskudosta.
      Jos Emilia joskus mietit aiheita, niin tässä voisi olla yksi

      Itselläni on pcos. Takana yksi epäonnistut imetys ja nyt toisen kohdalla 9kk onnistunutta imetystä takana.

  2. Äiti30 sanoo:

    Hei! Mulla sama että kahden ekan lapsen kanssa olin tietämätön. Olin 19v ja 21v kun sain ekat. Ekalla imetys oli kauheaa henkisesti ja sitten tuli rintarauvarit (josta tiedän vasta nyt mitä se oli ja siitä voi päästä yli). Eli imetin vain 2kk….toisen kohdalla imetys sujui ja jo vähän siitä
    Nautin (mulla on super isot rinnat joten imetys vaatii harjoitusta), mutta sama rintaraivarit tuli ja lopetin. Mulla alkoi kuukautiset pian myös niin epäilin että maidon maku muuttui no raivareita ne oli ja niistä olisi voinut päästä yli.

    Nyt kolmannen imetykseen kun valmistauduin niin juuri keräsin paljon tietoa. Homma sujui täydellisesti heti synnytyssalista asti. Maito nousi synnärillä vähän mutta juuri sen verran mitä piti. No meidän pieni nyt reilu 2kk pulautteli tooosi paljon varsinkin mun maitoa…tosi pienenä se vaati tarkkaa vahtimista ettei tukehdu kun myös nieleskeli paljon ylös nouseva maitoa. Meinasin jo luovuttaa koko imetyksem kanssa mutta onneksi en. Nyt tyttö kyllä edelleen pulauttelee mutta se on hillitympää eikä se herää pulputtelemaan ja osaa ns kunnolla pulautta eikä meinaa tukehtua .

    Mutta on jännä kun ei ole tottunut imettää vauvaa joka hymyilee. Tuntuu että imettää isoa vauvaa vaikka aivan pieni hän on vielä .

    Onneksi tietoa on enemmän tarjolla ja sitä osaa itsekin hakea ja kaikesta puhutaan enemmän.

  3. Heta sanoo:

    Itse en aio imettää. 1 lapsi jo nannilla kasvatettu. Ei mt allergioita tai sairauksia. Kannan päätökseni ylpeydellä. En koe ihmetytä luonnolliseksi. Tuo aina oman mielipiteeni esiin koska minun mielestä se on todella tärkeää. Toivottavasti pääset jo ensi vuonna imettämään.

  4. Sannak sanoo:

    Niin sama kokemus esikoisen kanssa kun sulla esikoisen. Täysin sama!!

  5. Milja sanoo:

    Tietoa kannattaa hankkia ja etsiä, itsekin tein niin esikoisen raskausaikana ja liityin kanssa jo varhain imetyksentukiryhmään seuraamaan muiden tarinoita.
    Mutta uskon että meidän imetyksen onnistumiseen vaikutti suuresti myös, että olin itse kovin luottavainen rintoihini ja päättänyt että se onnistuu enkä stressannut asiasta turhaan. Joten vala uskoa itseesi ja rintoihisi ja muista huolehtia itsestäsi, nesteytys ja ravinto, riittävä lepo ja niska- hartiaseudun lihaksisto kannattaa muistaa pitää kunnossa. Toivon että pääset pian imettämään ja koet onnistuneen imetystarinan tulevan pienokaisesi kanssa.

  6. Maria sanoo:

    Voisitko tehdä postauksen julki-imetyslaista? Jos siis olet sillä kannalla. Olet hyvä vaikuttaja perheellisille, niin mietin, että osuisi aika hyvin tähän teemaan! :)

  7. Ma sanoo:

    Meillä IVF-vauva 3kk. Imetys epäonnistui heti synnärillä. Vauva ei ollut tarpeeksi rinnalla -> maito ei noussut kunnolla -> paino laski liikaa -> pumppasin minkä kerkesin -> en herunut pumpulle -> lisämaidot korvikkeena -> kierre oli valmis :(
    Nyt vauva saa ravinnon pullosta vaikka yritän edelleen osittaisimettää. imetyksen tehostaminen ja lisämaidon vähentäminen ei onnistunut, kovat rintaraivarit on vähentänyt imetystä nyt entisestään. Synnärillä/neuvolassa ei todellakaan saanut tarpeeksi apua imetyksessä enkä osannut sitä ensisynnyttäjänä vaatia. Nyt tiedän mitä tehdä seuraavan vauvan kohdalla jotta imetys onnistuu.
    Olen sinut asian kanssa, tyttö on tyytyväinen korvikkeellakin :)

Kommentoi