SE ON ALKANUT.

07.08.2017

PRRRRRRRRRRRRRRRR. Saaks Ava ja Nomppu tulla ulos?

Sitä kuvittelee olevansa valmis, mutta todellisuudessa se on silti täydellisen kummallista ja pelottavaa, kun lapset alkavat ulkoilla yksin. Ilman sinua. Kummallista, pelottavaa ja ihanaa.

Ava aloitti yksin ulkoilun treenaamisen keväällä. Kun se sujui niin hyvin niin kesän aikana ollaan päästetty myös Nomppu Avan kanssa ulos. Heillä on tarkat säännöt ulkoilun suhteen ja kaikki on mennyt hienosti. He tietävät, että jos pihalla ei ole aikuista (me tai naapurin lapsien vanhemmat), he eivät saa mennä asvaltille, vaan pysytään ainoastaan hiekalla ja nurmikolla. Asumme päättyvän tien päässä, ja se tiekään ei pääty tähän viereen, vaan sieltä pitää kävellä talolle, mutta joskus autot ajavat hiljaa eteen, joten varmuuden vuoksi en halua lasten leikkivän asvaltilla yksin. Lapset siis saavat olla ainoastaan tässä omalla pihalla, eikä meillä ole ollut mitään ongelmia sääntöjen suhteen. Alkuun ulkoilu meni niin, että meistä jompikumpi päivysti ikkunan ääressä vahtimassa. Kun kaikki sujui ongelmitta, on ulkoilu mennyt siihen, että pidetään vaan ikkunoita auki, jotta kuullaan vahingon sattuessa heti itku sisään. Lisäksi ikkunoiden äänistä voi vähän pysyä kartalla sen suhteen, missä lapset liikkuvat. Me asumme ensimmäisessä kerroksessa ja parvekkeemme on leikkipaikan yläpuolella, ja meillä ikkunoita leikkipaikalle, etupihalle ja talon sivuun, jossa lapset myös saavat leikkiä. He eivät siis ole ikinä täysin ilman valvontaa. Yleensä teen lasten ulkoillessa valokuvia valmiiksi työpöydälläni, joka on ikkunan ääressä ja kuuntelen samalla lasten touhuja.

Myös naapurin samanikäinen ja muutama vanhempi lapsi saa ulkoilla ilman vanhempia ja nyt meillä onkin sitten alkanut tämä ”saako Ava ja Nomppu tulla ulos” -litania. Ollaan herätty viime viikkoina monta kertaa aamulla ovikellon ääneen, ja kun ennen ihmeteltiin, että kuka ihme meille tulee sopimatta, nyt tiedetään aina, että siellä on taas joku pyytämässä lapsia leikkimään. Lapsilla on tässä pihalla ihana oma porukka, jonka kanssa he leikkivät ulkona tai jonkun luona. He hakevat aina toisiaan leikkimään ja tulevat vaan välillä kotiin syömään. Tämä on ollut niin outoa, mutta niin ihanaa.

Olin jotenkin ajatellut, että tämä pihaleikkien kulttuuri ei ole enää samanlaista kuin omassa lapsuudessa, mutta ei tämä kyllä mitenkään eroa minun lapsuuden leikeistäni. Olen niin onnellinen lasten puolesta, kun näen kuinka onnellisia he ovat. Ja olen niin onnellinen kaikkien meidän vanhempien puolesta, kun saadaan välillä vähän rauhaa! :D Otan aina mielellään tänne lapsille kavereita ja mielellään päästän lapset muidenkin luokse leikkimään. Meillä on käynyt hirveän hyvä tuuri, kun näin turvalliseen ja suojaisaan pihaan osui vielä näin ihania kavereita lapsille, ja vanhemmille!

Nyt olen sisällä entistäkin rennompi lasten leikkiessä muualla, sillä olen jo pari kertaa salaa ikkunasta kuunnellut, kuinka valvonnasta tietämättömät Ava ja Nomppu ovat sanoneet kavereille hauskan leikin keskellä, että me ei saada tulla sinne, kun ei oo aikuista pihalla. Ollaan kyllä onnistuttu kasvattamaan hurjan rehellisiä ja luotettavia lapsia, ja nyt saadaan nauttia työn hedelmistä. Ja lapset nauttivat vapaudesta ja ensimmäisestä kosketuksesta pieneen itsenäisyyteen.

Moni ei varmastikaan hyväksy meidän ratkaisua antaa lasten ulkoilla ilman meitä, mutta en ole tässä aiheessa avoin kritiikille, sillä kukaan muu ei tiedä kaikkia esim ympäristöön  ja lapsiin itseensä liittyviä faktoja, joiden perusteella lapset ovat saaneet tämän luvan. Ava on pian 6 -vuotias ja Nomppu täyttää tässä kuussa 4 vuotta, yksin Nomppu ei saa ulkoilla, mutta Avan kanssa kyllä. Ja jos miettii parikymmentä vuotta taaksepäin, niin eihän tätä olisi ihmetellyt kukaan ;)


13 Responses to “SE ON ALKANUT.”

  1. Milla sanoo:

    Tässä asiassa oon kyllä sun kanssa samall linjalla! Kyllä lasten pitää oppia itsenäisyyttä ja heihin pitää pystyä luottamaan. Esimerkiksi monen 6-vuotiaan tosiaan täytyy kulkea yksin matka eskariin, jos vanhempien työajat eivät anna periksi. Ihanat lapset teillä! Meidän talossakin (rivitalojen sisäpiha) on jatkuvasti lapsia leikkimässä ilman vanhempia. Pienimmät n. 3- vuotiaita, heillä isompia sisaruksia mukana. Ja taloista näkee sisäpihalle. Isompia lapsia pyörii pihalla myös taaempana olevista taloista.

  2. Marshu sanoo:

    Tsau! Meidän tyttö on ulkoillut kavereiden kanssa omalla pihalla 3,5 vuotiaasta lähtien. Lapset on yksilöitä, toisia ei uskalla päästää vielä vähän vanhempinakaan.. Yleensä vanhemmat tuntee oman lapsensa parhaiten!! meidän tyttö on aina pitänyt säännöistä kiinni. Nyt tyttö on jo 5,5 vuotta ja lähtee omalta pihalta kavereiden kanssa läheiselle leikkipuistollekin. Tytöllä on oma puhelin aina mukana, sai sen keväällä. Kaikki on mennyt erittäin hyvin.

  3. E sanoo:

    Olipa pitkästä aikaa hyvä ja kiinnostava postaus. Ihanaa, kun jaksat vielä näistä perhejutuistakin kirjoittaa. Hieno juttu, että lapsilla on kavereita ja turvallinen mahdollisuus nauttia leikestä heidän kanssaan, ilman hössötystä ja ylihuolehtimista :)

  4. Chris sanoo:

    Itse olen kanssa uskaltanut päästää oman 3,5v lapsen ulos yksinään, sillä välin kun laitan esim. ruoan. Asutaan alueella, missä on paljon sisäpihoja vierekkäin, joihin näen meiltä sisältä. Siellä se leikkii muiden pihan lasten kanssa, kuin olisi paljonkin vanhempi. Niin riippuu lapsesta, milloin on valmis olemaan yksinään! Meillä käydään aina samat asiat läpi, ennen kuin päästän ulos (”jos asiaa, niin minne mennää huutamaan jne.”). Ja ihan yksin en pitkäksi aikaa jätä, tulenhan itsekkin ulos, kun olen saanut asiat hoidettua kotona :D Uskoisin, että moni lapsellinen tuttavaperhe olisi aivan kauhuissaan kun kuulisivat meidän järjestelyistä.

  5. Satunnainen lukija sanoo:

    Pakko tulla kehumaan, että olette kyllä hyviä vanhempia, jatkakaa samaan malliin! :)

  6. Anna sanoo:

    Hei. Meidän kadulla asuu myös paljon lähes samanikäisiä lapsia kuin omat lapsemme, lähemmäs 30 :) On mahtavaa, miten paljon lapsista on seuraa toisilleen ja samoin vanhemmista myös. Pihalla leikkimiskulttuuri kukoistaa siis täälläkin ja ovikellokin soi kiitettävästi. Meillä lapset (kohta 6v.) saavat yksin ulkoilla, se kenen pihalla ovat, pitää ikkunaa auki. Osaavat hienosti varoa autoja tiellä ja tottakai pyöräilevät/potkuttelevat/miten milloinkin tien sivussa kaverin luo. lman aikuisia ei saa jäädä kadulle leikkimään.

  7. Laura sanoo:

    Hei! Kyllä minun mielestä kuuluukin päästää ulkoilemaan ja antaa lapselle vapautta! Oma lapsi sai lyhyitä hetkiä ulkoilla vajaa 4-vuotiaana (jos esim. Oltiin ulkoilemassa, ja piti pika imettää vauva välillä) kuitenkin tällöin oli lupa liikkua takapihalla niin, että näkee olohuoneen ikkunan eli samalla itse näin lapsen koko ajan.

    Sitten 4-vuotiaana oli jo naapurustossa muutaman vuoden vanhempi lapsi ja hänen kanssaan annoin luvan leikkiä keskenään ulkona ja vaihtaa pihaa (naapurissa) kunhan ensin käy kertomassa kotona.

    Nyt tyttö täytti kesällä 5v ja kaveripiiri on paljon laajentunut sillä samalla tienpätkällä monta saman ikäistä kaveria. Saavat jokainen käydä kysymässä toisiaan vaikka pikkupätkä pitää kävellä autotielläkin, myös pyöräilemään olen antanut mennä n.100m pituinen pätkä kävelytielle joka lähtee hyvin läheltä kotoa ja pyöräillen ei tarvitse mennä autotietä pitkin.

    Ei ole ollut mitään ongelmia sääntöjen noudattamisessa, ja heti on tullut kertomaan mikäli joku isompi on lähtenyt vähän pidemmälle mitä meidän lapsella on lupa. Monta kertaa olen käynyt myös tekemässä ”yllätys”tarkastuksen ja aina oikeassa kohtaa on kääntynyt takaisin päin.

    Myös meillä vanhemmilla on toistemme puhelin numerot niin voi heti laittaa viestin jos lapset vaihtavat paikkaa tai häviää omasta näköpiiristä.

    En ehkä uskaltaisi vielä laittaa 5vuotiasta lasta ilman aikuisen valvontaa ulkoilmaan mikäli ihan vieressä olisi vilkas autotie tai esim. Järvi/ joki.
    Kuitenkin itselläni on pelannut luotto omaan tyttäreen ihan täysin nyt tänä kesänä. Vielä viime vuonna säännöt meinasi olla välillä unohduksissa, mutta vuosi teki ihmeitä kasvun kannalta ja nyt olen niin iloinen että lapset voivat vapaasti leikkiä siellä pihassa missä tekee mieli ja itselläni on turvallinen mieli että joku aina on valvomassa kuitenkin.

  8. Mia sanoo:

    Hyvä aihe ja postaus, kiitos siitä!
    Me asutaan maalla, omakotitalossa metsän keskellä joskin muutama naapuri lähistöllä. Lapset leikkii ulkona jatkuvasti kolmestaan (6,3,kohta2v) ja hyvin sujuu. Toki näin kesällä on ikkunat/ovet auki ja joku ramppaa sisään ulos. Pienin on ollut isompien matkassa reilun vuoden iästä lähtien, toki usein itsekin olen ulkona kun saan ruuan loppuun tehtyä tms. Minusta on ihan luontevaa antaa lapsien touhuta keskenäänkin, myös ulkona. Ja jokainen vanhempi tuntee omat lapsensa ja ympäristön sillä tavoin, että osaa määritellä sopivat rajat tässäkin.

  9. Laura sanoo:

    Hyvä postaus! Kyllä lapsien pitää saada pikkuhiljaa, tietenkin lapsen yksilöllisen kehityksen huomioiden, alkaa opettelemaan itsenäisyyttä ja itsenäistymistä. Lapsille täytyy myös opettaa luottamuksen tärkeys ja mikäs sen parempi alkuaskel onkaan kun esim. itsekseen ulkoilu. Tietyssä vaiheessa lapsi tarvitsee itsenäistymistä ja itsenäisyyttä, ihan niinkuin jokainen yksilö. Lapsi tarvitsee myös onnistumisen kokemuksia ja niitähän tulee juurikin tollaisista asioista. Lapsikin haluaa pärjätä tietyissä asioissa ihan itse. Ja se on ihan mahtavaa!

    Meillä on myös nyt lokakuussa 5v täyttävä lapsi saanut alkaa ulkoilemaan itsekseen omalla pihalla. Asutaan omakotitalossa, jossa on kaksi taloa yhteisessä pihassa, toisessa talossa on jokatoinen viikko lapsia ja yhdessä lapset pihalla leikkivät. Meidänkin tyttö tietää, että tielle ei saa mennä jos ei ole ketään aikuista pihalla valvomassa. Asutaan kaupungin laitamilla ja mukavalla alueella, mutta valitettavasti välillä autot ja mopot ajaa turhan kovaa meidän pienellä kadulla. Onneksi tyttö on myös oppinut varhain miten autoja väistetään ja miten tiellä liikutaan.

    Tietenkin lapset on yksilöitä ja erilaisia, siinä missä joku 4v voi ulkoilla yksin, niin joku toinen ei siihen vielä sovi. Mutta vanhemmathan omansa parhaiten tuntee ja tekee ratkaisut juuri sen oman pienen ihmisen mukaisesti ja niin sen pitää ollakkin. Eikä siihen pitäisi kenelläkään olla mitään sanomistakaan.

    Ihanaa tulevaa syksyä Avalle ja Nompulle, sekä teille vanhemmillekin! :)

  10. Jenna sanoo:

    Meidän 4 vuotias on myös alkanut tänä kesänä ulkoilemaan yksin omalla pihalla. Meille syntyi kesällä vauva, joten en ehdi aina mennä pojan kanssa ulos kun hän haluaisin. Tosi hienosti osaa ulkoilla yksinään. Tietää että omalta pihalta ei saa lähteä minnekään ja kavereiden kotiin ei saa mennä ilman lupaa. Välillä kurkkaan ikkunasta, että mitä poika touhuilee pihalla. Harvoin haluaa olla ihan yksin ulkona, jos ei ole kaveria jonka kanssa leikkiä. Meillä onneksi tuo leikkipiha on talojen ympäröimä joten autotieta ei ole ihan vieressä.

  11. Milja sanoo:

    Kirjoitit puhelinpostauksessa näin: ”Ava alkoi syksyllä harjoitella yksin ulkoilua.” Ja nyt kirjoitat näin: ”Ava aloitti yksin ulkoilun treenaamisen keväällä”. Olikohan tässä tullut joku ajatusvirhe? :)

  12. Sanna sanoo:

    Mä ajattelin postausta lukiessa että tottakai 6-vuotias ainakin, ja monessa tilanteessa 4-vuotiaskin saa ulkoilla ilman vanhempia. :D Meneehän monet 6-vuotiaat yksin eskariinki. Hyvältä kuulostaa teidän säännöt ja varmasti tiiätte ite mitkä säännöt teidän asuinympäristössä toimii parhaiten/on tarpeellisia.

    Mä ite oon 3-vuotiaana käyny yksin lähikaupassa, äiti on kerrostalon ikkunasta kattonu kun meen ja kun tuun takas. Kauppalappu oli mukana ja myyjä auttoi ottamaan hyllystä sen 1-2 ostosta mitä siinä luki. Tästä huomaa hyvin kuinka ajat on muuttunu n.20 vuodessa, tuskin enää kukaan niin pientä päästää yksin kauppaan ja jos päästäis nii todennäköisesti joku tekis lasun. :D

  13. :) sanoo:

    Meillä pojat (3,5v ja 2,5v) saavat ulkoilla kahestaan omalla aidatulla takapihalla ja luvan kanssa saavat mennä takapihan portista suojaisaan leikkipuistoon, johon meillä on suora näköyhteys olkkarin ikkunoista. Pienempi ei saa porttia auki ja isompi ei avaa sitä ilman lupaa. Eivät ole vielä kertaakaan karanneet puistosta.

Vastaa: Mia