MAAILMAN PARAS HARRASTUS

23.04.2017

Saan todella harvoin tallilta kuvia, kun mulla ei oikein ole ketään, jonka voisin pyytää mukaan, enkä myöskään oikein uskalla jättää kameraa jalustalle kuvaamaan videota, koska P pelkää vähän kaikkea mahdollista ja sitten jos hän alkaa hyppiä pystyyn sen lähistöllä niin auts. Tällä viikolla sain kuitenkin meidän perhetyöntekijät mukaan tallille kuvaamaan! Harmillisesti P oli sitten juuri tällä kertaa tosi jäykkä, mutta loppua kohden alkoi taipua ja saatiin ihan kivoja kuvia. Jos joku ihmettelee varustemuutosta niin laukatessa oli pakko laittaa gramaanit kun P kuumui niin paljon, että oltaisiin tultu vähän turhan kovaa mutkiinkin, kun en saanut häntä pideltyä, vaikka suoralla annoinkin palaa.

Tää on muuten hassua kirjoittaa ratsastamisesta, kun en tiedä, kuinka paljon te tiedätte aiheesta, jotka tätä luette! :D Varmastikaan kaikki lukijani eivät ole ikinä ratsastaneet, mutta sitten taas, jos näitä heppajuttuja eivät lue muut kuin he, jotka itse ratsastavat, niin on turha selittää termejä…? Sinä joka tätä luet, kerro minulle kiinnostaako nämä jutut, vaikka itse et ratsasta, niin tiedän jatkossa avaanko aihetta enemmän, vai kohdistanko vain tekstin hevosihmisille :) Jos nyt ihmettelet, niin gramaanit ovat nuo ohjien vieressä näkyvät toiset ohjat, jotka menevät tonne hevosen mahan alle. P alkaa kuumuessaan heittää päätä ylös, jolloin mun on vaikea saada normiohjilla häntä rauhottumaan, mutta gramaanit pitävät hevosen pään alhaalla. P:llä on tapana myös hyppiä pystyyn aina kun on sillä tuulella, ja gramaanit auttavat myös siinä. Ja kuumumisella tarkoitan sitä, että hevonen tietyissä tilanteissa tavallaan innostuu liikaa ja ratsastajan on vaikea kontrolloida sitä. P:llä se yleensä näkyy niin, että hän vetää tosi paljon eteen ja ylös, lähtee laukkaamaan kuin tykinkuula ja hermostuessaan hyppii pystyyn. Gramaaneista on tähän iso apu, mutta ne myös helposti vetää hevosen jumiin, joten yritän vältellä niitä aina viimeiseen asti.

Oon kyllä niiiiiiiiiin onnellinen, että uskalsin laittaa P:n omistajalle syksyllä viestiä, vaikka ilmoitus vähän laittoi jännittämään! Ja tutustuessakaan en vielä tiennyt, että onko tää nyt ihan mulle sopiva hevonen, kun on niin vaativa. Olin tottunut paljon helpompaan ja tasaisempaan menoon, mutta olen nyt niin onnellinen, että pitäydyin tässä jännityksestä (ja suoranaisesta pelosta) huolimatta, sillä P on ihan huikea. Ei edes haittaa, että huonojen jalkojen takia hänellä ei voi hyppiä, sillä tästä hevosesta on vaan tullut mulle todella rakas ja nautin ihan jo siitä, että saan viettää tallissa hänen kanssaan aikaa. Ihan alkuun pelkäsin P:tä aika paljonkin. Karsinassakin tämä itsepäinen tamma oli niin hankala, mutta ajan myötä me ruvettiin tulemaan juttuun. Alkuun pidin P:n aina narun päässä laittaessa ja piti olla tosi varovainen, mutta nyt meillä on auktoriteettiongelmat historiaa ja voin olla jo ihan rentona hänen kanssaan. Siinä kohtaa, kun ruvettiin tulemaan maan tasalla juttuun, jännitin kuitenkin vielä ratsastamista hirveästi, koska tasaiseen menoon tottuneena tuo hyppiminen ja skitsoilu tuntui aika pelottavalta, mutta nyt keväällä ollaan löydetty toisemme ihan uudella tavalla myös selässä. Alan oppia koko ajan enemmän toimimaan itse selästä käsin P:lle parhaalla tavalla ja silloin hänkin antaa mulle paljon enemmän. Enää en jännitä sitä pystyyn hyppimistäkään, koska olen vaan tottunut siihen, että P:n kanssa pitää olla aina valmiina. Oon myös oppinut tuntemaan sen, millä tuulella P on ja koska pitää olla valmiina ja koska voi olla rennompi. Olen jopa uskaltautunut ottamaan pari kuvaa selästä käsin ja kerran vastasin puheluun. Alkuun en olisi ikinä uskaltanut irroittaa toista kättä ohjista :D

Mulla on niin hirveän huono tasapaino ollut aina, että ihan varmasti tuun vielä jonain päivänä putoamaan, kun P päättää hypätä samaa aikaa sivuun ja pystyyn, mutta enää en pelkää sitä. Tämä tamma on välillä ihan vatipää ja täysi hölmö, mutta hän on myös äärettömän kiltti, suloinen ja hellä. Vuokrahevosissa on tietenkin aina se ongelma, että kun kyseessä ei ole oma hevonen niin ikinä ei tiedä, koska minua ei sitten enää tarvitakaan, mutta sitä ei kannata tässä kohtaa ajatella. Nautin nyt vaan siitä, että mulla on mahdollisuus harrastaa näin ihan hevosen kanssa ja toivon, että tämä mahdollisuus jatkuu mahdollisimman pitkään.

Pian päästään P:n kanssa maastoilemaan, kun maa on taas pehmeämpi ja hänen jalat kestää maneesin turvista poistumisen. Jee!


KEVÄÄN ENSIMMÄISET

21.04.2017

Lähdin tänään koulusta vähän aikaisemmin ja hain lapset päiväkodista heti päiväunien jälkeen. Ulkona oli niiiiiiin ihana keväinen aurinko, että lähdettiin koko perhe kauppatorille heti kun Topias pääsi töistä ja syötiin kevätkääryleitä ja kevään ensimmäiset ulkojätskit. Ihan parasta <3 Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!


MELKEIN OHI

20.04.2017

Ensimmäinen kouluvuosi on melkein ohi. Niiiiiin outoa! Tämän vuoden aikana olen saanut paljon uusia ystäviä, oppinut ihan hirveästi ja löytänyt itsestäni uusia ulottuvuuksia. Tuntuu hassulta, että kesälomaan on enää 29 päivää. Muista luokkatovereistani poiketen minä en ole ottanut yhtään kesäopintoja, joten vietän kesän blogin ja lasten parissa. Ja siitä tulee ihanaa! Mulla on ollut bloggaamista ihan hirveä ikävä, kun kaiken kiireen keskellä siihen ei ole pystynyt keskittymään. Ja vielä hirveämpi ikävä mulla on tietenkin lapsia! En malta odottaa, että saan hengailla heidän kanssaan kolme kuukautta ihan vaan kotona.

Mulla on viimeinen koulupäivä ja vika presentaatio 19. toukokuuta, mutta lapset ovat vielä toukokuun loppuun päiväkodissa. Tosin he tulevat kyllä olemaan siellä lyhyempiä päiviä, mutta hyödynnän silti vielä sen toukokuun joka tapauksessa maksetun hoitoajan ja teen sitten rauhassa kotona töitä ja mahdollisia koulun rästihommia, jotta kesäkuussa saadaan lähteä täydessä lomamoodissa toivomaan lämpimiä päiviä. Tässä huhtikuussa mulla on vielä ihan hullu määrä dediksiä, tein eilen kevään palautettavista esseistä, tehtävistä ja kaikista jutuista excel-taulukon, 15 palautettu, 25 palauttamatta. Huomenna presentoidaan markkinointiviestinnän viimeinen projekti ja sitten meillä alkaa vielä vuoden viimeinen kurssi, jonka presentaatio on tosiaan silloin 19.5.

Mun piti pääsiäisenä tehdä urakalla kouluhommia, mutta suunnitelmat menivät sitten tämän ison menetyksen takia uusiksi ja olen nyt aika pahasti jäljessä. On tehnyt kuitenkin ihan hyvää palata pääsiäislomalta kouluun. Ensimmäinen päivä meni aika vaikeissa fiiliksissä, mutta opiskeluun uppoutuminen kyllä tuntui sitten kuitenkin ihan hyvältä. Koska suurin osa ajastani menee nyt edelleen vielä tämän kuun loppuun opiskeluun, ajattelin ottaa tämän opiskelun isommaksi osaksi blogia. Meillä on ollut tässä käynnissä mm. luovan kirjoittamisen kurssi ja ajattelin laittaa tänne esille joitain töitäni. Saan siitä sitten sisältöä blogiin vähän pienemmällä panostuksella, sillä rehellisesti sanottuna tässä maaliskuussa ja huhtikuussa on ensimmäistä kertaa kaikkien vastoinkäymisten myötä sellainen olo, etten millään selviä töistä ja koulusta. Saa nähdä, mitä uskallan tänne esitellä!

Mutta näin, jos kiinnostaa nähdä, mitä meillä mainonnan suunnittelussa oikein tehdään koulussa, sitä pääsee tässä pian näkemään enemmän! :) Ja jos odotat innolla niitä vanhoja tuttuja syvällisiä postauksia, jotka on selkeästi kirjoitettu suoraan sydämestä…… Koita jaksaa vielä 29 päivää! Sitten alkaa 3,5 kuukauden keskittyminen blogiin!